Valkoista tekojeesuksen synttäriä kaikille!

Hyvää ja suurinpiirtein rauhallista joulua teille kaikille! Syökää hyvin ja jos siltä tuntuu niin juokaa mukavat kännit, niin minä aion tehdä.

Vitutuksen alkusoitto

Taas on tullut se tuttu sykli, sellainen jolloin päivällä väsyttää, uuvuttaa ja itkettää kunnes vihdoin saa luvan raahautua petiin. Heti silmät suljettua tietää ettei taas nukuta vielä hyvään aikaan. Ei se ole niinkään että päässä huudetaan, se on ennemminkin loputonta pulputusta joka jatkuu ja jatkuu vaikka yrittäisi keskittyä pelkkään hengittämiseen. Mutta ei hengittämiseen keskittyminen olekaan koskaan ollut minulle hyvä keino, minua alkaa ahdistaa ja tuntuu että hukun. Niinpä on parempi nousta ylös ja piirtää tai kirjoittaa niitä typeriä, kehää kiertäviä ja täysin merkityksettömiä asioita pois sieltä aivoista paperille. 

Tämä ja viime viikko on mennyt väsymykseen ja vitutukseen, on suorastaan ihailtavaa kuinka paljon voi toista ihmistä inhota. Siten että joka kerta kun sen vain näkeekin vääntyy oma naama norsunvitulle ja sappi maistuu suussa. Kun se kehtaa liittyä samaan porukkaan missä minä istun ja auta armiaat kun se kehtaa avata suunsa. Minä joko en ole näkevinäni tai yritän myrkyttää sen mielen, mutta kun voi ihminen olla niin typerä ettei ymmärrä. Miksei voi vihjeistä ottaa vaarin, kyllä minä osaan niitä lukea, miksei se? Miksi pitäisi sanoa suoraan mene pois, eikö muka ihminen ymmärrä jos kukaan ei päin katso tai jutteluun kummemmin vastaa että nyt ei ole minun kavereita? Mutta ei, ehkei se ole ihminen, jokin hyönteinen vain. Minä vihaan hyönteisiä, minä litistän niiden pienet ruumiit paperin väliin.

Inhottaa etten ole saanut mitään kunnollista omaa valmiiksi aikoihin, eivätkä koulutyönikään ole olleet mitään kehuttavaa. Olen hukuttanut itseni kirjoihin, ihan eri maailmoihin ja toisten elämiin ettei tarvitsisi elää tätä omaani, se tuntuu niin turhalta ja saamattomalta. Asiaa ei tietenkään auta se että hukkaa tunnin toisensa jälkeen kirjojen sisällä. Olen lukenut Torey Haydenin tuotannon, Robin Hobbin Dragon keeperit ja Hunger Gamesit uudelleen ja Haru laittoi minut jostain syystä lukemaan Salamavarkaan joka oli oikeastaan aika viihdyttävä nuorisokirjaksi. Aloitin nyt Arto Paasilinnaa. Luen sen tänään yöllä kun en taas osaa nukkua eikä unilääkkeet auta.

Oikeastaan en haluaisi mennä kotiin, tiedän jo nyt millainen joulu on edessä ja minä vihaan sitäkin, ainakin odotan kauhulla ja väsyneen varautuneena.

Sitten pitäisi siivota ja syödä jääkaappi tyhjäksi ja pestä pyykkiä ja valmistautua joululomaan. Hankkia loput joululahjat ja paketoidakin ne. Selvittää miksi vitussa varaston ovi ei mene lukkoon. Pakata. Tankata auto. Käpertyä lattialle kahvipöydän alle itkemään.