Tein tällaisia enkeleitä pari viikkoa sitten. Ensin etsaus, sitten käsinpölytyksellä tausta ja lopuksi vielä enkeleiden mekot sun muut yksityiskohdat kaappipölytyksellä. Tein ne ajatellen serkuntyttöjä.
Pelkät etsaukset.
Oksalakattu ja sitten vain happoon lillumaan. Oli pieniä ongelmia hapon kanssa, se näytti todella epäilyttävältä ja oli kasvattanut itseensä asioita.
Tuota käsipölytettyä hartsia oli tuskaa saada pois, lähinnä siksi ettei sijaisemme ollut osannut sanoa että sen saa asetonilla pois hetkessä. Onneksi vakiopettaja tuli takaisin.
Koevedokset
Ja valmiit enkelit. Ihan hauskat tuli, hieman olisin voinut tummemmaksi syövytellä, varsinkin tämän alemman mekkoa. Mutta hyväksyttävät silti. Molempia tuli kuuden sarja, huomenna alan merkitä niitä.
On hulluna stressiä ja mikäpä sen parempi keino hoitaa asiaa kuin pakoilla vastuuta ja olla kirjoittamatta niitä tuhatta ja sataa sivua sosiologiasta, vaikka alkaisi olla jo pakko jos läpäistä haluaisi kurssin. Alakuloisuus alkaa taas oireilla, se on sitä kun ihminen unohtaa ettei ihan aina pystykkään siihen kaikkeen mahdolliseen jonka kasaa kun voikin paremmin. Ja syyllisyys on kova, kun kyse ei ole minun rahoistani tässä avoimessa yliopistossa, vaan ukkini maksoi nämä opinnot. Joten minulla on jo senkin puolesta velvollisuus onnistua.
Joskus olisin mielelläni aivan mitä tahansa muuta kuin nuori aikuinen, kun ei tässä iässä saisi olla muuta kuin yritteliäs, jaksavainen ja tavoitteellinen. Ison osan ajasta minä olen ennemminkin lamaantunut, väsynyt ja hukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti