keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Sankareita kaikki tyynni

Valtava, ruskea hämähäkki roikkuu katosta minun edessäni ja minä tuijotan sitä silmät lautasen kokoisina. Se on varmasti auton kokoinen ja sen seitti on hehtaarin mittainen Minä vihaan hämähäkkejä, sillä on pihtihampaat ja pitkät, sätkivät koivet. Ihan kuin se vaistoaisi minut siinä ja kai se näkeekin, eikö niillä ole tuhat silmää, hirviöt. Ahdistaa ja katson ympärilleni, pitikin tulla kesken päivän käymään kotona kun ei täällä ole ketään.
Hengitä, pidä sydän tasaisena. Valtava tukku paperia käsiin ja litistän sen sormieni väliin. Jopa kymmenen talouspaperin alta tunnen sen rusahduksen ja minua oksettaa ja inhottaa ja loikin tuskissani vessaan, katson kuinka se huuhtoutuu alas ja pesen kymmenen kertaa käteni. Minä tein sen!

Oikea arjen sankari, pöljä.

1 kommentti:

  1. hei, mä pelkään kuollakseni kaikkia lentäviä itikoita.sä OLIT ROHKEA! :D

    VastaaPoista