Hyvää syntymäpäivää, minä!

No miltäs ny tuntuu?

Ei syntymäpäivät tunnu miltään. Ei vanhenemista huomaa kuin kymmenen vuoden välein peilistä, ryppyjen määrästä ja tukan harmaantumisesta. Luiden kolotuksesta ja maksavaivoista. Kun kuvajaisesta tuijottaa ulkokuoreltaan paljon vanhempi versio kuin luulitkaan. Joskus minulla on tosin sellainen olo, että lähenen sataa ja viittäkymmentä.

Kävin laittamassa Isosiskolle ja sen koulukaverille kampaukset, tuli upeat. Huomasin ottaa vain isosiskon nutturasta kuvan, ja tuossahan se nyt on takaapäin. Toinen oli niskaan viuhkanuttura, johon tein päälle ristikkoa erillisistä hiusliuskoista. Sitä tukkaa oli niin valtavasti etten ensin tiennyt mihin sen oikein laitan. Mutta olen tyytyväinen, ehkä salaa jopa hieman ylpeä. 

Paras synttärilahja minulle, tykkään tehdä kampauksia ja joulugaala-kampaukset voi olla niin ihanan glamourisia. Vaikka Isosiskon kampaus onkin enemmän moderni, se toinen oli enempi klassinen.

Tänään minä juhlin, aivan varmasti vaikka porukka onkin kateissa. On se isoskoni kuitenkin siellä samassa paikassa sitten seuranani, jos en muuta keksi.

Nyt minun pitää kestitä sukulaisia ja sitten laitan itselleni maskin naamaan ja muutan itseni kauniiksi.

PS. sain kolmosen äidinkielenkurssista ja nyt minulla ei ole enää ollenkaan koulua. Olen täten valmistunut parturikampaaja!