Huomenna lähden aamu kuudelta matkalle oikein korkealle lappiin, missä erämieheilen viikon verran. Olen siellä luultavasti ilman nettiä, jotenkin se kuuluu henkeen.
Aion samoilla metsissä ja maadoittua pitkästä aikaa oikein kunnolla, on jo pitkään ollut niin irrallinen olo. Lapin puissa on monissa hyvin vanhoja henkiä, uskoisi niiden olevan tarpeeksi kärsivällisiä kuunnellakseen viikon verran murheitani.
Onnistuin pakkaamaan kaiken tarvittavan puolessa tunnissa, sen on pakko olla ennätys. Ei nyt sentään liioitella, olen miettinyt mukaan tulevia vaatteita jo viikon verran päässäni, muuten en ikinä pääsisi ulos ovesta tarvittavassa ajassa. Vielä kriiseilen huomisten matkavaatteiden puolesta, niiden kun täytyy olla mukavat, eivät saa puristaa mistään. Mutta ei ne liian rentut saa olla koska täytyy pysähtyä syömään jossakin.
Memer menee hoitoon Isosiskolle ja kasvit kastelen vielä tänään jos muistan. Ne ovat ennenkin pärjänneet kuukauden kastelulla, minulla on ihmekukkia. Kai ne tietävät että unohdan kuitenkin ja säännöstelevät mystisesti kokonaisen kuukauden paria desiä elinnestettään. Paitsi viimeisin bonsaini, joka eli vain kuukauden.
Hmm, mitähän vielä? Kamera ja ipod on latauksessa, kirja ja piirtovehkeet messissä ja toiset kengät pussissa.
Valmis!
hyvää matkaa sulle ja rentoudu oikein kunnolla :)
VastaaPoista