Katson kännykkää kymmenettä kertaa, avaan tietokoneen ja kirjaudun facebookiin, ihan vain tarkistaakseni. Olen odottanut koko päivän, eilisenkin. Ihan vain viestiä, jotain merkkiä siitä pitääkö se lupauksensa vai unohtiko se minut heti keskustelumme jälkeen. Pelkään, koska olen niin helposti unohdettavissa, olen aina ollut, pelkään niin paljon. Joskus pelkään että kaikki unohtavat minut, aina siihen pisteeseen asti että haihdun ilmaan kuin savu.
mulla on noita samoja pelkoja, ja varmasti yllättävän monilla ihmisillä, niilläkin jotka vaikuttavat niin itsevarmoilta.
VastaaPoistase joka sinut unohtaa, ei ole arvoisesi. niin se vain on.